Painovoima, korkeushyppääjän painajainen

Otsikko on törkeästi lainattu Pariisin Keväältä, joka pohti asiaa saman nimisessä kappaleessaan. Nimi on jäänyt mieleen, koska sisältää itsessään minulle merkityksellisiä asioita. Homma laittaa miettimään muutamaakin elämän perussääntöä. Harva meistä miettii, että painovoima on elämämme perusta ihmisenä ja määrittelee montaa asiaa elämässämme. Korkeushyppyhän on lajina mahtava. Ideana on vastustaa maapallolla vallitsevaa pysyvää painovoimaa kehittämällä ominaisuuksia niin, että liikkuvuus, hallinta, tekniikka ja voima muutamaksi sekunniksi riittävät nostamaan meidät parin metrin korkeuteen maanpinnasta. Myös me vähemmän maanpinnasta irtoavat taistelemme koko elämämme painovoimaa vastaan ja tarvitsemme samoja ominaisuuksia kuin korkeushyppääjät pärjätäksemme tässä taistelussa.

Olen sellainen tyyppi, jolla jalat ovat pysyneet maassa koko elämän ajan. Kiitos painovoima! Tämä totuus pätee meihin kaikkiin vakiona. Painovoiman tunnemme kaikki, mutta taisteluun sen vaikutuksia vastaan tarvitsemme paljon tietoa ja toimintaa. Rakenteemme on vuosi tuhansien saatossa muuttunut neljällä jalalla kävelevästä otuksesta pystyasennossa kulkevaksi nykyihmiseksi. Rakenteemme on seurausta painovoiman vaatimuksiin vastaamisesta. Jotta pystyasennossa on mahdollista olla evoluution on joutunut ratkaisemaan myös meidän lajimme kohdalla monta vastaan tullutta ongelmaa. Pystyasennon optimaalinen ylläpitäminen onkin nykyään yksi suurimmista haasteista ihmiselle. Evoluutio on varmasti vielä kesken, koska pystyasentoon siirtyminen ei ole ollut ihan helppo projekti. Ryhti on ehkä yleisimmin käytetty termi painovoimaan liittyen, mutta siihen liittyy usein enemmän ulkonäöllisiä seikkoja kuin itse fyysisiä osa-alueita. Siksi ryhdistä puhuminen aiheuttaa usein negatiivisen vasteen monissa ihmisissä. Yritetään puhua tässä tekstissä ryhdistä kehon asentona suhteessa painovoimaan. Hyvää ja huonoa ryhtiä voi määritellä, mutta vielä helpompaa on määritellä optimaalinen kehon suhde painovoimaan, joka on myös usein helpompi käsittää irti ulkonäkökeskeisyydestä etenkin nyt fitness buumin vallitessa. Välihuomautuksena voin todeta, että fitness ajaa lajin harrastajia herkästi vääriin kehonhallintamalleihin suhteessa painovoimaan ja aiheuttaa loukkaantumisriskiä ja lihasten vääriä aktivoitumismalleja.

Painovoima vaikuttaa kehoomme erilailla kuin esi-isiimme

Painovoima vaikuttaa kehoomme erilailla kuin esi-isiimme

Kehoomme vaikuttava painovoima hallitaan asemoimalla kehomme sellaiseen asentoon, jossa voima on hallittavissa mahdollisimman vähällä työllä. Aivot vain ratkaisevat tämän jokaiselle sopivalla tyylillä. Tyyli on vapaa, mutta hyvin harvoin optimaalinen. Liikkuvat aktiiviset lapset ovat usein tässä asiassa ylivertaisia. Heihin eivät vaikuta vielä ulkopuoliset asiat kuten pakotettu vaatimus istua päivän aikana tunteja paikallaan. He myös liikkuvat taitavasti eri tasoissa lattialla, seisten, kiiveten, juosten tai pää alaspäin. Liike on monisuuntaista leikkien tai urheillen monipuolisesti.

Ensimmäinen elämämme haastepaikka asennollisesti on koulujen alkaminen ja pidempi aikainen paikallaan työskentely. Nykyisin tähän on taas kiinnitetty kouluissa huomiota ja pulpetissa pitkään istuminen on käsittääkseni vähentynyt panostuksien seurauksena. Meitä ei kehon toimintojen takia ole edes tarkoitettu paikoilleen eikä varsinkaan istuen. Samassa rytäkässä ja jo aikaisemmin nykypäivää haastavat pitkät ajat tabletien ja puhelinten kanssa. Tähän pitäisi samoista syistä kiinnittää huomiota ja onhan tuo aika pois siltä tärkeimmältä eli taitojen ja kehon harjoittamiselta tuleviin taisteluihin painovoimaa vastaan. Jos taidot eivät kehity ajallaan, niin niiden kiinni kurominen voi olla haastavaa myöhemmin ja varsinkaan ilman ulkopuolista ohjausta. 

Seuraava haaste hyppää vastaan nopean pituuskasvun alkaessa. Aivomme ja kehomme eivät ehdi mukaan nopeisiin muutoksiin ja kehosta tulevat viestit tulkitaan usein väärin painovoimaa vastaan taisteltaessa. Se pitkä poika ei tahallaan laahusta huonossa ryhdissä eteenpäin vaan kyseessä voi olla väärin valittu liikkeen tai asennon ylläpidon malli. Myös tämän vaiheen aikana ja sen jälkeen tarvitaan uudelleen taitojen ja kehon harjoittamista. Murrosikäisen olisi siis ihan yhtä tärkeä saada riittävästi kuormitusta ja harjoitusta arkeenssa, jotta tulevaisuudessa murrosiässä opitut mallit kantaisivat meitä parhaimmillaan läpi elämän.

Raskaana oleminen mullistaa vielä osalle meistä näitä opittuja malleja, kun yhdeksän kuukauden aikana kaikki asiat painovoimaa vastaan taistelemisesta laitetaan uusiksi. Vatsan kasvaminen muuttaa painopistettä ja kehon on tähän vastattava. Tutkimusten mukaan naisen keho on suunniteltu kompensoimaan erityisesti selästä ja lisäämään alaselän kaarevuutta. Lihaksilla on tärkeä tehtävä tämän kannattelun hoitamisessa ja erityisesti raskauden jälkeen palautuminen vie aikaa. Tässä vaiheessa pitäisi myös hakea apua tai systeemimme pitäisi sitä tarjota. Harva kun osaa palauttaa kehonsa tuollaisesta myllerryksestä takaisin painovoiman vaatimaan asentoon ja kuntoon. 

 

Taas pystyasento on tuonut haasteet ratkaistavaksi kehollemme

Taas pystyasento on tuonut haasteet ratkaistavaksi kehollemme

Se miten ratkaisemme nämä ongelmat riippuu paljon omasta aktiivisuudestamme, tiedoistamme ja herkkyydestä vaikuttaa edellä mainittuihin. Omaa kehonkuvaa voi olla vaikea muuttaa ilman ulkopuolista apua. Melkein kaikki meistä ovat olleet tilanteessa, jossa pikaisesti ulkopuolelta on ohjattu meidät johonkin hyvään asentoon ja se ei ole tuntunut ollenkaan omalta asennolta. Kuinka minä tässä asennossa pystyn elämään? Kyse onkin siitä millä muutoksilla perustukset saa sellaiseksi, että uuden asennon haltuunotto voi tapahtua. Nopea ryhdin ohjaaminen harvoin tuo tuloksia, mutta parhaimmillaan voi käynnistää kiinnostuksen ihmiselle ruveta työstämään asiaa kehon ja mielen tasoilla ja ehkä hakemaan lisää vastauksia tai lisäämään aktiivisuutta työstämiseen. 

Keskiössä ryhdin ja painovoiman työstämisessä on lantio ja selkäranka. Ne ovat samalla myös yleisimpiä ongelmakohtia, jos painovoiman vastustaminen ei ole onnistunut parhaalla mahdollisilla tavalla. Selän ja lantion rakenne tuo meille pohjan liikuttaa raajojamme ja kannatella päätämme elämän vaatimusten mukaisesti. Elämä myös usein näkyy erityisesti selän rakenteissa painovoiman vaikutuksesta. Kaikki me madallumme, kun ikää ja kuormitusta on riittänyt riittävän kauan. Selkärangan ja tukikudosten rakenne on suunniteltu ottamaan iskut vastaan ja tarjoamaan vaimennusta koko elämän ajaksi. Poikkeaminen optimaalisesta kuormituksen vastaanottamista nopeuttaa tätä prosessia ja ikäänkuin vanhentaa rakennettamme etuajassa. Ikä on huono mittari selän kulumien mittaamisessa, koska runsas ei optimaalisesti vastaanotettu kuormitus voi tehdä nopeastikin tuhoja välilevyissä. Kuormitusta lisää usein liike kuten juokseminen, joka tuo moninkertaisen kuorman kehon kudosten käsiteltäväksi. Väärin vastaanotettuna tuo kuormitus voi aiheuttaa loukkaantumisen, kipua tai nivelten rakenteen pysyvääkin muutosta. Keho kuitenkin osaa kertoa tällaisestakin ongelmasta, jos vain kuuntelemme sitä riittävän tarkasti.

Hyvä tai huono ulkonäöllisesti. Ei sillä väliä, mutta mitenkäs kuormitus?

Hyvä tai huono ulkonäöllisesti. Ei sillä väliä, mutta mitenkäs kuormitus?

Geeneillä ja ravinnolla on tottakai oma vaikutuksensa, mutta harvoin sattumalta jokin paikka on "kulutetumpi" kuin toinen. Lonkka, lantio ja selkä ovat hyviä kiinnostuksen kohteita kun lähdetään miettimään mihin vaikuttaisimme, jotta kuormitusta ei päätyisi nivelten ja luisten rakenteiden kannettavaksi. Ei ole sattumaa, että kyseisellä alueella on myös todella monimutkainen tukirakenteiden järjestelmä, jonka hahmottaminen voi olla vaikeaa jopa ammattilaiselle. Kehon kun pitää pystyä vastustamaan kuormitusta etukumarassa, kierrettynä, yhdellä jalalla, pudotessa, neljän raajan varassa, istuen jne. Jokainen voi tahollaan miettiä onnistunko tässä vai voisinko löytää paremman tavan työskennellä esimerkiksi ammatissani, kotona lasten kanssa, harrastuksissa tai kerta vuotisella lapin vaelluksellani. Huono kyseisten tilanteiden hallinta voi olla hyvin looginen kivun tai vamman aiheuttaja. Ongelmat syntyvät toistoista tai yhdestä huonosti hallitusta toiminnosta, mutta ennaltaehkäisy toimii kummassakin tapauksessa. Kannattaako kuormitusta muuttaa jotenkin, jottei vaatimus kasva liian isoksi tai voisinko lisätä omaa taitoani tai kehon hallintaa, jotta homma onnistuisi? Huonoin vaihtoehto on varmasti vältellä tilannetta kokonaan, koska silloin ainakin ajan kanssa taito katoaa kokonaan. Jos lattialle meneminen on vaikeaa a) välttelenkö b) muutanko c) kehitänkö kyseistä toimintaa? Se on sinusta itsestäsi kiinni. Keinot kyllä löytyvät!

Tuo maasta ylös ponnistava tyyppi on oman elämänsä korkeushyppääjä, joka on opetellut, ylläpitänyt ja harjoitellut taitoa läpi koko elämänsä ja pystynyt voittamaan painovoiman koko elämänsä ajan. Jos kuitenkin tuntuu, että rima tuntuu kerta toisensa jälkeen laskevan alemmas tai pahimmassa tapauksessa tippuvan mieti mistä aloitan asian työstämisen. Pystynkö itse vaikuttamaan asioihin, aktiivisuuteeni, harjoitteluun vai tarvitsisinko ohjausta ja apua päästäkseni takaisin korkeushyppääjän kuntoon. Ikä tuo haasteita elämäämme, mutta painovoima on vakio myös iäkkäämmillä. Tutkimuksetkin osoittavat, että voiman tuplaaminen onnistuu 100-vuotiaalta siinä missä nuoremmaltakin. Älä siis luovu taidoista vaan keskity pitämään ne yllä. Lapsillemme taas toivon aktiivista ympäristöä, jossa he saavat toteuttaa luontaista tarvettaan liikkua ja oppia. Aikaisin luotu pohja auttaa paljon ja me aikuiset pystymme lapsillemme halutessamme mahdollisuuden tarjota. Harrastukset, hyötyliikunta, ulkoilu, asiantuntija-apu, yhdessä, yksin, hiljaa, kovaa tai täysiä. Valitse noista tai keksi omasi. Pääasia, että teet, toimit, opit ja innostut. Tehdään noista yhtä pysyvä voima elämäämme kuin painovoimasta.

Lisänä loppuun vielä pieni harjoitus johdatuksena tuleviin aiheisiin ja teille kokeiltavaksi. Kokonaisuudessa ryhtiin voi vaikuttaa todella moni asia. Kokeile seuraavaa: Ota huono asento vaikka istuen, lysähdä, paina leuka rintaan, nojaa vaikka leuka käteen. Tämän vastapainoksi ajattele positiivisia ajatuksia. Jotain mieltä nostattavaa ja anna kasvojesi ilmeiden reagoida tähän ajatukseen. Tämän ns. voittaja fiiliksen aikana mieti miltä tämä tuntuu suhteessa asentoosi.

Mietinnän jälkeen ota ryhdikäs asento, leuka pystyyn, hartiat korostamaan varmuuttasi asennossa. Vastapainoksi anna mielesi "lysähtää" mieti jotain ikävää tai huolestuttavia asioita. Miten nuo ajatukset sopivat kehosi asentoon? Anna ilmeittesi reagoida ajatusten mukana.

Tuntuiko mahdollisesti vaikealta yhdistää ajatuksia asentoon vai alkoiko ajatusten seurauksena keho hakea uudenlaista asentoa vastaamaan ajatustesi laatua. Jokatapauksessa muistakaamme pään sisäisen vaikutuksen kehomme asentoihin sekä kehomme asentojen vaikutuksen mielentilaamme. Huonona aamuna kerää "hyvä ryhti" ja korosta pirteyttä ilmeilläsi niin kyllä se mielikin seuraa mukana.

Fysioterapeutti, joka oppii ja opettaa liikkeeseen ja liikkumiseen liittyviä asioita lisämausteilla. Innostun ihmisistä ja haluan auttaa mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Joka päivä voi oppia uutta ja kehittyä!