Stressi ja palautuminen - Perusteet

Kaikki meistä ovat tunteneet sen vaikutukset. Kun stressi iskee, kuuntelemalla kehoamme pystymme tunnistamaan samankaltaisia oireita, jotka ovat myös yleistettävissä isompaan ihmisryhmään. Stressiä  voi aiheuttaa esimerkiksi työ, liikunta, ihmissuhteet tai opiskelu. Usein stressi on monen asian summa, jota voi olla vaikea hahmottaa. Kirjoituksessa paneudutaan stressin vaikutuksiin ja erityisesti näiden vaikutusten tasapainottamiseen palautumisen avulla.

Tasapainon löytäminen on ihmisille yleensä yksi vaikeimmista tavoitteista. On paljon helpompi rynnätä päin toista äärilaitaa ja palata samalla vauhdilla vielä takaisinkin huomatakseen, että keskiviiva jäi huomaamatta. Tasapaino voi tarkoittaa myös kahden äärilaidan toisiaan tasapainottavaa vaikutusta. Omassa arjessani alkuvuosi on ollut haastava näiden äärilaitojen kannalta. Juoksu on vienyt paljon työltä irtoavasta vapaa-ajasta ja työasiat ovat ajoittain valuneet vapaa-ajalle. Tätä tasapainottamaan ei aina ole riittänyt riittävästi aikaa antaa kehon ja aivojen olla vain ja palautua. Myös ruokailuaikojen ja määrän sovittaminen tasaisesti juoksun vastapainoksi ei ole ollut vielä ongelmatonta. Olen siis selkeästi vielä poissa tasapainosta stressi – palautuminen akselilla. Viikonloppuisin olen yrittänyt panostaa palautumiseen ja arkena olen pitänyt huolta, että nukun vähintään 7 tuntia yössä. Tässä olen onnistunut hyvin ja viikonloppuisin sitten vielä muutama ekstratunti hyvää unta, jota onneksi minun ei ole ikinä tarvinnut erikseen miettiä. Uneen voisin palata vielä laajemmin ihan erillisessä kirjoituksessa, koska melkein joka päivä törmään keskusteluihin uneen liittyvistä ongelmista.

Palautuminen tarkoittaa minulle toimia, joilla stressin vaikutukset saadaan tasattua, niin että keho alkaa tukea parasympaattisia eli palauttavia ja kehon tasapainon palauttamiseen liittyviä toimintoja. Hermostolla on suuri merkitys ihmisen palautumisessa  ja monet kehon perustoiminnot ovat hermoston kautta alttiita stressille erityisesti pitkittyneen stressin vaikutuksesta. Taistele tai pakene-järjestelmää, kun ei ole luotu 12 tunnin leijonalta pakenemiseen vaan hetkelliseen toimintakyvyn buustaukseen. Nykyisin tuo pitkittyminen on stressin osalta kuitenkin enemmän sääntö kuin poikkeus. Siksi palautumisasiat nostelevat päätään pikkuhiljaa, kun ongelmiin ei lääkkeistä tai muista ole löytynyt toimivia vastauksia. Olen ollut näistä asioista kiinnostunut monista syistä. Kuulen ympärilläni jatkuvasti ihmisiltä mystisistä oireista, joihin ei löydy ratkaisua perinteisillä lääketieteellisillä keinoilla. Asiakkaani, joista osa on myös lapsia, ovat usein alttiita käymään kierroksilla koko pitkän päivän ja kärsimään esimerkiksi loppuviikolla keskittymisvaikeuksista tai jatkuvasta väsymyksestä. Myös somessa tulee vastaan äärilaitojen terveysajatuksia ongelmiin, joihin voisi olla helppokin ratkaisu ottamalla palautumisasiat tosissaan. Mutta niinkuin aikaisemmin totesin on usein helpompaa painaa keskiviivan yli suoraan päätyyn etsimään maagisia superfoodeja väsymykseen tai univaikeuksiin sen sijaan, että huomaisi nukkuvansa aivan liian vähän.

Ihmisen hermosto jakautuu keskushermostoon ja ääreishermostoon. Ääreishermoston tehtävänä on kuljettaa aistitietoa keskushermostoon ja keskushermoston reagoitua vastaanottaa toimintakomentoja. Stressin vaikutuksesta esimerkiksi sydämen syke kohoaa tai ruuansulatus hidastuu hermoston kautta. Sydämen sykkeen ja verenpaineen kohoaminen voi vaikuttaa esimerkiksi uneen ja nukahtamiseen, mutta pitkäaikaisesti myös vakavampiin oireisiin kuten sydänkohtauksiin tai aivoinfarktiin. Ääreishermoston tehtävä on mm. säädellä sympaattisen- ja parasympaattisen hermotoston kautta elimien toimintojen tasapainoa. Sympaattinen hermosto voidaan ajatella toimintaan liittyväksi energiaa purkavaksi osaksi elimistöä, kun taas parasympaattinen hermosto tukee elimistöä palauttavia toimintoja ja auttaa varaamaan energiaa kehoon.  Harva meistä kuitenkaan tietää kuinka oma tasapainomme toimii. Ilman ajoittaista kunnollista palautumista keho käyttää enemmän energiaa, kun pystyy välillä varastoimaan. Keholla on kyllä omat keinot pysäyttää lopulta myös ylikuormittaminen, mutta oireet ovat tässä vaiheessa jo usein jonkinlaista pakkolepoa vaativaa skaalalla flunssasta burn outiin. Usein myös mahdolliset palauttavat hetket on tapana täyttää jollakin oheistoiminnalla, kuten tietokoneella, kännykällä tai televisiota katsellen. Tällä tavalla pidämme itsemme toiminnassa kiinni ja estämme optimaalisen palautumisen. Sopivia vaihtoehtoja päivään sisällytettäväksi olisikivatkin ärsykkeettömät ja rauhalliset rentoutumishetket, lyhyet päiväunet, meditaatio tai vaikka luonnossa liikkuminen. Näillä kaikilla on todistettu vaikutus ihmisen palautumiseen ja stressin negatiivisten vaikutusten kumoamiseen.

Oli kyseessä sitten liikunta tai työstressi, oireet voivat usein olla samanlaisia. Keho kun ei osaa erotella stressin aiheuttajia toisistaan. Vatsavaivat, uniongelmat, seksuaalivietin lasku tai keskittymisen vaikeudet voivat olla kaikki seurausta alipalautumisesta, johon jokainen meistä voi itse vaikuttaa. Tottakai stressin aiheuttajista voi hankkitua eroon tai ainakin muokata niitä, mutta usein on enemmän mahdollista keskittyä palautumisen parantamiseen kuin luopua työstä tai liikunnasta.

Kaksi taistelevaa ajatusta ovat siis fight or flight eli sympaattinen (taistele ja pakene) ja rest and digest eli parasympaattinen(Lepää ja ravitse).  Parasympaattisen hermoston käynnistämisen avuksi kelpaavat siis kunnon lepo ja ravinto. Helpoin tie lepoon käy hengityksen kautta. Kun hengität syvään rennosti ilman väkisin vääntämistä annat aivoille ja keholle viestin, että mikään ei juuri sillä hetkellä uhkaa ja lepo voi astua kuvaan. Levänneet aivot ovat luovemmat, kun taas stressissä aivot tekevät päätöksiä suoraviivaisesti ja nopeasti, mikä yleensä auttaa leijonalta pakenemisessa hädän iskiessä. Leijonan takia kuitenkin ruuansulatukseen tai monimutkaisempaan aivotyöhön varattu kapasiteetti siirretään lihasten käyttöön, jolloin jossain vaiheessa on hyvä muistaa ilmoittaa keholle ja aivoille, että vaara on ohi. Siinä vaiheessa hengittäminen on ymmärrettävin kieli.

Kehoaan oppii kuuntelemaan myös näissä asioissa kun asiaan lähtee paneutumaan oikealla näkökulmalla. Nykyisin on myös paljon erilaisia mittareita, jotka mahdollistavat stressin ja palautumisen seurannan ja opettavat käyttäjäänsä hahmottamaan omaa kokonaisuuttaan. Näistä vielä tarkemmin kun lähdetään syvemmälle stressin ja palautumisen maailmaan. Tämän luettuasi voitkin sulkea viideksi minuutiksi laitteen ja vaimentaa ympäristön ja hengittää rauhallisesti viestiäksesi kehollesi, että nyt on aika levätä ja päästää hetkeksi irti loputtomasta ärsykkeiden maailmasta. Voit yllättyä siitä viestien määrästä mitä keho haluaa sinulle kertoa vallitsevasta tilastaan. Sitten vain toimit vihjeiden mukaan ja olet mielenkiintoisella matkalla kohti parempaa palautunutta sinua.

Fysioterapeutti, joka oppii ja opettaa liikkeeseen ja liikkumiseen liittyviä asioita lisämausteilla. Innostun ihmisistä ja haluan auttaa mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Joka päivä voi oppia uutta ja kehittyä!